Osuuskunnan historia

Ylivieskassa yhteisen vesihuollon järjestäminen koettiin välttämättömäksi sota-ajan jälkeen, erityisesti huonon veden aiheuttamien sairastumisten vuoksi. Pohjaveden määrä Ylivieskassa oli ja on vähäinen ja laatu heikko. Talousvetenä käytettiin yleisesti Kalajoen vettä, joka ei ollut talousvedeksi kelvollista ilman puhdistustoimenpiteitä.

Ennen Vesiosuuskunnan perustamista Ylivieskassa toimi useita pieniä vesiyhtymiä, jotka hankkivat vetensä keskustan tuntumassa Kalajoesta ja sivukylillä myös lähteistä.

Ylivieskan Vesiosuuskunta on perustettu vuonna 1952. Alkuvaiheissa oli ajatuksena johtaa vesi keskustaan omalla paineellaan Kekajärvestä. Kekajärven veden määrä kuitenkin todettiin riittämättömäksi kasvaviin tarpeisiin.

Vesi päädyttiin ottamaan Kalajoesta. Puhdistamo ja pumppuasema otettiin käyttöön 1955. Edelleenkin käytössä oleva vesitorni on rakennettu 1962 paineen ylläpitoon ja tasaukseen sekä varastotilaksi.

Vesijohtoverkoston laajentaminen oli kiivasta vuodesta 1955 lähtien aina 1980-luvulle saakka, jolloin valtaosa Ylivieskan asukkaista oli saatu yleisen vesihuollon piiriin.

Alkuvaiheissa Vesiosuuskunta rakensi vesijohdon kanssa rinnan myös viemäriverkostoa taajama-alueella. Osuuskunta luovutti omistamansa viemäriverkoston korvauksetta Ylivieskan kauppalan hallintaan 1967 ja lopulta kokonaisuudessaan kauppalan omistukseen.

Koska Kalajoki katsottiin veden laadun ja siinä tapahtuvien muutoksien vuoksi huonoksi raakavesilähteeksi, alettiin pohtia mahdollisuutta hyvälaatuisen pohjaveden johtamiseen Sievin Kiiskilänkylän tunnetusti hyvistä ja mittavista pohjavesivaroista. Vedenhankintayhtiö Vesikolmio perustettiin 1968 Nivalan ja Sievin kuntien sekä Ylivieskan kauppalan toimesta. Myöhemmin osakkaiksi ovat liittyneet Alavieska, Kalajoki ja Haapajärvi.

Vedentoimittaminen Kiiskilästä Ylivieskan Vesiosuuskunnan verkostoon alkoi 1970. 1980-luvun alkuvuosien jälkeen Kalajoen vettä ei ole käytetty edes varavetenä, vaan kaikki Ylivieskan Vesiosuuskunnan jakama talousvesi on peräisin Kiiskilän pohjavesialueelta.

(Tiedot ovat peräisin Ylivieskan Vesiosuuskunnan 50v historiikista: “Jokivedestä Kiiskilän kirkkaaseen”)