Maailman vesipäivä 22.3.2023 – käytä vettä viisaasti
Tänään 22.3. vietämme maailman vesipäivää – käytä vettä viisaasti! Vaikka Suomessa ei ole yleensä pulaa hanavedestä, on kohtuullinen vedenkäyttö osa kestävää elämäntapaa. Voit vaikuttaa merkittävästi käytetyn veden määrään hyvillä laitevalinnoilla, vesikaluston hyvällä hoidolla ja harkitulla vedenkäytöllä. Ja mikä olennaista, näillä toimilla sinun ei tarvitse tinkiä asumisen ja elämisen laadusta eikä arjen mukavuudesta! Huolehdi vesimittaritilasta, jotta vesimittarin seuranta on helppoa eikä se pääse vahingoittumaan talvella. Kodin vesimittaria kannattaa seurata säännöllisesti. Jos kulutus nousee normaalista tasosta, voi kyseessä olla vesivuoto. Vesivuodon tunnistaa myös siitä, että vesimittari pyörii, vaikka kiinteistössä ei käytetä vettä tarkkailuhetkellä. Vuotavat hanat ja wc-pöntöt kannattaa korjauttaa heti. Merkityksettömältä vaikuttava tippavuoto voi tulla pitkällä aikavälillä kalliiksi. Tiputtavasta hanasta voi joutua maksamaan vuodessa yli 100 euroa, vuotavasta vessanpöntöstä yli 800 euroa. Vesikalusteiden vuotaminen johtuu yleensä tiivisteiden ikääntymisestä ja kovettumisesta. Kun ei anna vuotavien hanojen ja tuhlailevan käytön valuttaa vettä haaskuuseen, sitä voi käyttää hyvillä mielin oikeassa paikassa vähän reippaamminkin. Esimerkiksi pitkään seisonutta juomavettä kannattaa juoksuttaa, kunnes vesi on raikasta, sillä putkistoissa seissyt ja lämmin vesi voi sisältää bakteereja. Jo puolen minuutin juoksutus raikastaa veden ja kuluttaa vettä vain noin kolme litraa. Tutustu kodin vesietikettiin täällä ja ota haltuun vinkit viisaasta vedenkäytöstä.
Ylivieskan Vesiosuuskunta parantaa tiedotustaan vedenkäyttäjille
Ylivieskan Vesiosuuskunta on ottanut käyttöön Blue Idean viestintäsovelluksen, jolla voidaan nopeasti tiedottaa kaikenlaisista vika- ja häiriötilanteista tekstiviestillä. Vesiosuuskunta pyrkii jatkossa viestillä ilmoittamaan suunnitelluista huoltotöistä etukäteen ja äkillisissä häiriötilanteissa mahdollisimman nopeasti kaikille niille vedenkäyttäjille, joita häiriö koskee. Viestit lähetetään automaattisesti alueen yli 16-vuotiaille asukkaille, joiden puhelinnumero ja osoite on julkinen ja on näin operaattoreiden kautta saatavissa. Häiriötiedote pitää kuitenkin tilata erikseen, jos puhelinliittymä on rekisteröity muuhun kuin asuinpaikkaan, operaattoria on kielletty luovuttamasta osoitetta, puhelinliittymä on salainen, prepaid tai tiedote halutaan toisesta osoitteesta, esimerkiksi mökiltä tai työpaikalta. Halutessaan viestit voi tilata useammastakin osoitteesta. Häiriötiedotepalvelun voi edellä mainituissa tilanteissa tilata osuuskunnan verkkosivujen kautta (www.yvo.fi) tai olemalla yhteydessä vesiosuuskunnan toimistolle, jotta tiedotteet tavoittavat tarvittaessa. Lisäksi häiriötiedotteet ja häiriökartta ovat näkyvillä osuuskunnan verkkosivuilla. Ylivieskan Vesiosuuskunta käyttää palvelua ainoastaan häiriötilanteiden tai muuhun vesilaitoksen toimintaan liittyvään viestintään. Vesiosuuskunta ei toimita laskuja tai pyydä asiakkaiden henkilökohtaisia tietoja tämän palvelun kautta.
VVY:n ansiomerkkejä palvelusta ja toiminnasta vesihuoltoalalla
Ylivieskan Vesiosuuskunnan henkilöstön ja hallituksen yhteisessä 70-vuotisjuhlassa 28.10.2022 muistettiin Vesilaitosyhdistyksen ansiomerkein seuraavia henkilöitä: Kultainen ansiomerkki – 30 vuoden ansiokas palvelus vesihuoltoalalla Heikki Häivälä – käyttöpäällikkö Petri Konttila – vesihuoltoasentaja Juha Väntänen – vesihuoltomestari Hopeinen ansiomerkki – vähintään 20 vuoden ansiokas palvelus vesihuoltoalalla Maarit Määttänen – toimistotyöntekijä Pronssinen ansiomerkki – vähintään 10 vuoden ansiokas palvelus tai toiminta vesihuoltoalalla Mikko Haapakoski – hallituksen puheenjohtaja Jouni Harju – hallituksen jäsen Toni Huuha – toimitusjohtaja Matti Lesell’ – hallituksen varapuheenjohtaja Mika Löytynoja – vesihuoltoasentaja Petri Partala – vesihuoltoasentaja Tuomo Saari – hallituksen jäsen Juha Vähäkangas – vesihuoltoasentaja Onnittelut kaikille muistetuille!
Sähkökatkojen vaikutus ylivieskalaisten vedensaantiin
Vesihuolto on sähkönsaannin ohella yhteiskunnan tärkeimpiä palveluita. Vesihuolto on kotitalouksien, terveydenhuollon, sairaaloiden ja teollisuuden kannalta niin kriittinen palvelu, että sen pitää toimia kaikissa tilanteissa. Ylivieskan Vesiosuuskunta on varautunut sähkönsaantihäiriöihin omatoimisesti ja kriittisiin kohteisiin on hankittu omia kiinteitä varavoimakoneita. Tulevan talven ajaksi suunnitellut enimmillään muutaman tunnin sähköjakelukatkot eivät aiheuta veden toimitukseen katkoksia Ylivieskan Vesiosuuskunnan asiakkaille. Joillain tietyillä alueilla veden paine voi olla normaalia huonompi, mutta vettä tulee silti kaikille. Keskustan korkeimmissa kerrostaloissa on kiinteistöjen omia paineenkorotuspumppuja, joilla painetta nostetaan ylimpiin kerroksiin. Jos sähköt ovat pois, emme voi taata, että vettä tulee silloin ylimpiin kerroksiin. Suurempia ongelmia vedenjakelussa voi tulla vasta, jos laaja sähkökatko kestää syystä tai toisesta useita päiviä. Ylivieskan keskustaajaman tai Raudaskylän jätevesiviemäriverkkoon liitettyjen kiinteistöjen tulee kuitekin sähkökatkojen aikana pyrkiä välttämään veden kulutusta. Ylivieskan kaupungin hallinnoimassa viemäriverkostossa on pumppaamoja, joihin kaikkiin ei pystytä järjestämään varavoimaa. Minimoimalla jäteveden muodostuminen estetään laajat viemäreiden ylivuodot (ohijuoksutukset) tai mahdolliset viemäriverkoston tulvimiset, jotka johtuvat jätevedenpumppauksen keskytymisestä. Sähkökatkon aikana tulisi toimia seuraavast: Vältä suihkussa käyntiä sekä astioiden- ja pyykinpesua Vältä wc:n huuhtelua Älä laske vettä viemäriin. Jos joudut laskemaan vettä hanasta, laske se astiaan tai sankoon. Lisätietoa tarvittaessa Ylivieskan Vesiosuuskunnan toimitusjohtaja Toni Huuhalta ja jäteveteen liittyvissä asioissa vs. kuntatekniikan pääliköltä Mauri Haikolalta
Vesiosuuskunta mukana Kauppojen Yössä
Juhlavuotemme kunniaksi osallistumme Kauppojen Yö tapahtumaan. Olemme tavattavissa pankkiaukiolla klo 18-22. Tervetuloa keskustelemaan kanssamme vesihuoltoon liittyvistä asioista. Viessojat Ry paistaa kävijöille lättykahvit!
Moccamaster – arvonta suoritettu
Vesimittarin luentapyyntö lähetetään kerran vuodessa asiakkaille, joiden kiinteistöissä on mekaaninen vesimittari. Perinteisesti Vesiosuuskunta on arponut määräpäivään lukeman ilmoittaneiden kesken Moccamaster kahvinkeittimen. Tällä kertaa onni suosi Ari Kalliokuljua. Onnittelumme voittajalle!
YVO 70v: Heikki Häivälä – vesilaitos elämäntapana
Vuonna 1968 Häivälän kohdilla tehdään vesijohdolle joen alitusta. Joka päivä montun reunalle ilmestyy 10-vuotias poika seuraamaan työn etenemistä. Poika lupaa paikalla oleville asentajille, että tulee vesilaitokselle töihin sitten, kun on tarpeeksi vanha. Työhaastattelussa kesäkuun alussa 1976 tuo samainen poika – Heikki Häivälä – polttaa tupakat silloisen vesilaitoksen isännöitsijän Matti Saariketun kanssa ja sopivat että tulee seuraavana päivänä töihin, kun ei samana päivänä saanut vielä hommiin jäädä. Siitä lähtien Heikki on kuulunut Ylivieskan Vesiosuuskunnan vakiokalustoon. Alkuun työtehtävät liittyivät asennushommiin, kun putkiasentajan koulutus oli taskussa. – Olin vasta 17-vuotias, joten minulla ei ollut vielä ajokorttia eikä autoa. Polkupyörän tarakalle kiinnitettiin puinen laatikko, johon mahtuivat vesimittarin asennukseen tarvittavat tarvikkeet ja työkalut. Sitten polkaisin vekseliviidakkoon asentamaan mittarin paikoilleen, Heikki muistelee. Kun Ylitalon Niilo oli jäämässä eläkkeelle vesilaitoksenhoitajan ja päivystäjän tehtävistä 1981, kysyttiin Heikkiä hänen seuraajakseen. Päätöksen tekemistä varten hän sai perehtyä työtehtävään kuukauden verran, ennen kuin vastaanotti tehtävän. Hän onkin ainoa Vesiosuuskunnan tämänhetkisistä työntekijöistä, joka on vielä ollut puhdistamassa jokivettä ylivieskalaisten juomavedeksi. – Junno – Ylivieska toisen vesijohtolinjan valmistuttua 1984 Kiiskilästä tuleva vesi riitti Ylivieskan ja Alavieskan kulutukseen niin hyvin että jokiveden puhdistusta ei enää tarvittu. Elokuussa 1985 puhdistin viimeisen kerran jokivettä. Nykyinen automaatio varmistaa sen, että veden pumppaus ja kulutus pysyy tasapainossa, mutta alkuun ei näin ollut. – Aamu alkoi sillä, että tein laskelmia, paljonko vettä päivän aikana tulee kulumaan. Tässä piti ottaa huomioon viikonpäivä ja vuodenaika, että vettä varmasti riittää ja toisaalta se, että säiliöt ja vesitorni eivät täyttyneet yöllä yli. Arkena vettä kului vähemmän kuin esimerkiksi lauantaisin, jolloin ihmiset yleensä saunoivat ja kesällä jos oli sateinen päivä, ei vettä tarvinnut niin paljoa, kun ihmiset eivät kastelleet kasvimaita ja nurmikoita. Päivystys oli alkuun vedenpuhdistuslaitoksen vuoksi täyttä työtä ja kun kauko-ohjattavaa automaatiota ei ollut, vaati työtehtävien hoitaminen aina paikalle menoa. Vuoden 1983 lopulla Ylivieskan Vesiosuuskunnan tiloihin valmistui vesilaitosten keskusvalvomo, josta valvottiin ja ohjattiin koko Kalajokilaakson alueella olevia vedenottamoita ja pumppaamoita. Lisäksi sinne vastaanotettiin koko alueen hälytykset, jotka välitettiin kuuden kunnan alueella toimivien vesilaitosten päivystäjille. Vesilaitoksen hoitajana Heikki vastasi arkipäivien normaalin työajanjälkeisestä päivystyksestä, mutta viikonloppujen ajalle oli myös muuta henkilökuntaa, joka pystyi tehtävän hoitamaan. – Minulla oli tapana päättää päivä niin, että ajelin kotoa Johtotielle vielä ilta yhdeksän jälkeen tarkistamaan, että onhan kaikki kunnossa, Heikki kertoo. Valvomon hoitaminen helpottui, kun valvomo vuonna 1988 siirrettiin tietokoneelle. Tietokoneen muistiin oli piirretty laitoksista kaaviokuvat, joihin laitoksen tärkeimmät mittaukset päivittyivät. Tietokoneen näytöstä voitiin ohjata laitoksia ja katsella trendipiirtoja, mittauksia ja hälytyksiä. Päivystäjälle hankitiin myös kannettava tietokone, jolla voi olla yhteydessä valvomon tietokoneeseen puhelinmodeemin välityksellä. Hälytykset päivystäjälle tuli alkuun piippariin ja myöhemmin puhelimeen tekstiviestinä – Kaikkeahan ei kannettavalla koneella voinut tehdä, mitä valvomosta käsin pystyi tekemään, mutta enää ei tarvinnut joka risauksesta lähteä kotoa liikkeelle. Vedenkuluttajien vika soitot tuli myös päivystäjälle eli monenlaista ”kehumista ” olen kuunnellut vuosien varrella kuunnellut, Heikki muistelee. Windows pohjaisten valvomo tietokoneiden hankinta vuonna 1996 mahdollisti siirtymisen logiikka ohjattavaan valvomoon ja pumppaamoihin. Nykyisin päivystystehtäviä hoitavilla henkilöillä on tietokone, ipadi ja iPhone käytössä, joilla voi olla yhteydessä valvomoon. Kesästä 2021 lähtien Ylivieskan Vesiosuuskunta on huolehtinut vain oman verkoston valvonnasta ja kuluttajien vika soittojen vastaanottamisesta. Heikin työtehtävät vesilaitoksella ovat sellaisia, että niihin ei ole olemassa suoraan valmista koulutusta. Ammatinedistämislaitoksen vesilaitoshoitajan ja useampia VVY:n koulutuksia on hänellä käytynä, mutta paljon on opittu kantapäänkin kautta. – Työtehtävät ovat olleet niin mielenkiintoisia, ettei mielessä ole käynyt alanvaihto, vaikka töitä ei ole voinutkaan unohtaa, kun työpaikan oven kiinni päivän päätteeksi laittaa. Täytyy kiittää vaimoa siitä, että hän on jaksanut kotityöt ja lasten kasvatuksen hoitaa siinä vaiheessa, kun valvomoa tehtiin kiivaimmillaan 1990–2010. Käytännössä kävin silloin vain kotona nukkumassa. Ylivieskan Vesiosuuskunta on monella tavalla edellä kävijä verkoston valvonnan kehittämisen saralla. Ylivieskan vedenkulutusalue on tällä hetkellä jaettu 29 kulutusalueeseen. Verkosto vuodon tullessa nähdään heti millä alueella vuoto on. Vuosittain tehdään aina jotain uutta, jolla pyritään toiminnan tehostamiseen. Kesäkuun 10. päivä 2022 tuli Heikille 46 vuotta täyteen Ylivieskan Vesiosuuskunnan työtekijänä. Pitkän uran aikana, joka vieläkin jatkuu, hän on nähnyt ja kokenut kaikenlaista. Kahvipöydässä kuullaankin usein tarinoita sattumuksista matkan varrelta. Kuinka paljon niistä on totta, jääköön tarinan kertojan tiedoksi, kun niitä pilke silmäkulmassa kertoilee.
YVO 70v: Vesilaitoksen hermokeskus – valvomo
Ylivieskan Vesiosuuskunta on pyrkinyt aina aktiivisesti kehittämään omaa toimintaansa. Yksi merkittävä asia toiminnan tehostamisessa on ollut verkoston valvonta. Valvontaa on haluttu kehittää, koska Vesiosuuskunta toimii ostoveden varassa, jolloin jokainen vuoto tarkoittaa ylimääräisiä kustannuksia. Vesiosuuskunnan toiminnan alkuvaiheissa verkoston valvonta perustui näköhavainnointiin ja asiakkaiden ilmoituksiin häiriötilanteista. Verkoston laajentuessa näiden varaan valvontaa ei enää voinut pelkästään varata. Tekniikan kehittyessä tuli mahdolliseksi kaukovalvonnan toteuttaminen. Ylivieskan Vesiosuukunta hankki keväällä 1971 ensimmäiset omat kaukovalvontalaitteet välille vesilaitos ja vesitorni. Hankinta tehtiin samaan aikaan, kun Vesikolmio hankki vedenottamon, pumppaamoiden ja muiden vesijohtolaitteiden ohjausta varten kauko-ohjauslaitteet, joiden avulla ohjattiin toimintoja välillä Kiiskilän vedenottamo – Ylivieskan vesilaitos. Molemmille ohjauslaitteille hankittiin lisäksi yhteinen hälytyskeskus, josta mahdollisen häiriön sattuessa ohjautui hälytys vesilaitoshoitaja Niilo Ylitalon kotiin. Tällä järjestelyllä voitiin varsinainen vesilaitospäivystys supistaa yhteen vuoroon sekä ns. varallaoloon. Vuonna 1981 valmistuneeseen vesihuollon yleissuunnitelmaan sisältyi kaukokäyttö- ja hälytysjärjestelmä, jonka hankittiin Vesikolmion ja alueella toimivien vesilaitosten yhteisesti tilaamana 1983. Järjestelmän keskusvalvomo sijoitettiin Ylivieskan Vesiosuuskunnan tiloihin ja sen toiminnasta vastasi Vesiosuuskunnan henkilöstö. Keskusvalvomosta rakennettiin radiolinkkiyhteydet vedenottamoihin, välipumppaamoihin ja toisiin Vesikolmion alueella toimiviin vesilaitoksiin. Kauko-ohjauksen ja hälytysjärjestelmän ansiosta keskusvalvomosta voitiin seurata vedenottamoiden ja välipumppaamoiden toimintaa ja paikallistaa entistä paremmin verkostossa esiintyvät vuodot. Laitteisto antoi hälytyksen, jos paine jossain verkoston osassa äkillisesti laski tai jonkin pumppaamo pysähtyi sähkökatkon johdosta. Korjaustoimet voitiin järjestelmän ansiosta aloittaa heti. Valvontakeskuksen laitteiston avulla voitiin säätää myös verkoston paine kulutushuippujen mukaan, jolloin suurilta paineen vaihteluilta voitiin välttyä ja osuuskunnan omat alavesisäiliöt täyttää pienen kulutuksen aikana. Järjestelmä valvoi myös veden pH-arvon vaihteluja. Valvontajärjestelmää on kehitetty ja laitteistoa uusittu aina sitä mukaa kun tekniset ominaisuudet alalla ovat kehittyneet. Uusin valvomonpäivitys siirsi keskusvalvomon Kalajoelle Vesikolmion omiin tiloihin vuonna 2021, mutta edelleen samoja asioita valvotaan kuin aikaisemminkin. Keskusvalvomo toiminnan rinnalla Ylivieskan Vesiosuuskunta on kehittänyt oman verkostonsa valvontaa. Yhtenä verkoston valvontaan liittyvänä asiana kuluttajille näkyy etäluettavien vesimittareiden asennus kiinteistöihin. Tulevaisuudessa Vesiosuuskunnan on mahdollista seurata lähes reaaliajassa verkostoon pumpatun ja kulutetun veden määriä, jolloin verkoston vuodot voidaan havaita vielä nopeampaa.
YVO 70v: Veikko Hassinen – ensimmäinen päätoiminen isännöitsijä
Ylivieskan Vesiosuuskunta aloitti toimintansa ilman päätoimista johtajaa. Toiminnan laajentuessa kuitenkin kävi pian selväksi, että päätoimisen johtajan palkkaaminen oli välttämätöntä. Ensimmäisen kerran isännöitsijän palkkaamisesta keskusteltiin osuuskunnan hallituksen kokouksessa toukokuussa 1954, jolloin paikka päätettiin panna haettavaksi. Isännöitsijän paikkaa ei kuitenkaan täytetty heti. Ensi alkuun tehtävä tarjottiin hoidettavaksi työasiamies Lauri Jylhälle. Hän hoiti tehtävää sivutoimisesti 3.2.-27.8.1955. Tehtävä oli kuitenkin sen verran työläs ja vaativa, että sen hoitamisen todettiin vaativan päätoimista työntekijää. Myös tilintarkastajan suosittelivat keväällä 1955 isännöitsijän tai toimitusjohtajan vakanssin perustamista. Heinäkuun puolessavälissä hallitus julisti uudestaan isännöitsijän paikan haettavaksi. Määräaikaan mennessä saapui 20 hakemusta. Hallitus keskusteli toimeen liittyvistä tehtävistä ensiksi Sipilän vanhainkodin tilanhoitajan Matti Nurmen kanssa, mutta kun hän perui hakemuksensa, yhdistettyyn isännöitsijän ja pumppuaseman hoitaman toimeen valittiin teknikko Veikko Hassinen. Hän aloitti Vesiosuuskunnan isännöitsijänä 21. marraskuuta 1955. Hassiselle vuokrattiin asunto ja toimistotila verojohtaja Olavi Nurmiselta. Alkuvuodet isännöitsijä vastasi kirjanpitoa lukuun ottamatta lähes kaikista toimistotehtävistä yksinään. Toiminnan laajetessa isännöitsijälle annettiin vuonna 1960 oikeus palkata konttoriapulainen osuuskunnan palvelukseen. Marraskuussa 1968 Vesiosuuskuntaa kohtasi järkyttävä tieto isännöitsijä Veikko Hassisen tapaturmaisesta kuolemasta Helsingin rautatieasemalla. Hassinen oli käymässä työasioillaan 20. marraskuuta Helsingissä, josta oli lähdössä pohjoiseen yöjunaan. Kun Hassinen tuli paikalle asemalaiturille, juna oli jo liikkeessä. Hän yritti vielä hypätä liikkuvaan junaan, mutta horjahti ja jäi junan ruhjomaksi. Hän kuoli vammoihinsa matkalla sairaalaan. Hassinen oli koulutukseltaan puhelinalan teknikko ja toimi ennen nimitystään Vesiosuukunnan isännöitsijäksi Pohjanmaan Puhelinosuuskunnan palveluksessa. Hän harrasti teatteria ja oli Ylivieskan Näyttämöseuran kantavia voimia. Myös kenneltyö, kansalaisopiston toiminta ja rotarytoiminta olivat lähellä hänen sydäntään. Hassisen kuoleman johdosta vesiosuuskunnan isännöitsijän tehtävät jaettiin hoidettavaksi taloushallinnon osalta osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja V.K. Lehdolle ja operatiivisen toiminnan osalta työnjohtaja Matti Kippolalle, kunnes uusi isännöitsijä saataisiin valittua. Edelleenkin, jos Vesiosuuskunnan tiloissa kuuluu epämääräisiä ääniä, toteaa henkilökunta Hassisen yrittävän kertoa oman mielipiteensä asioihin tai tulleen tarkastamaan paikkoja
YVO 70v: Toimitiloja ympäri Ylivieskaa
Hallituksessa nousi esille vuonna 1977, että Vesiosuuskunnalle olisi mahdollista rakentaa omat toimistotilat Johtotielle suunnitellun alavesisäiliön päälle. Kun osuuskunta oli toiminut koko historiansa ajan eri puolilla Ylivieskan keskustaa, tarve omien pysyvien tilojen saamiseen oli ilmeinen. Ensi alkuun toimisto sijaitsi verojohtaja Nurmisen talossa, josta Vesiosuuskunnan isännöitsijäksi 1955 valitulle Veikko Hassiselle vuokrattiin asunto ja toimistotila. Seuraavaksi toimisto sijaitsi Rossilassa vuoden 1968 loppuun, josta se siirtyi Koposen liiketaloon vuosiksi 1969–1971. Vuosina 1971–1975 toimisto sijaitsi Kalajokilaakson Kirjapaino Oy:n tiloissa. Viimeisin vuokrattu tila toimistolle oli As Oy Ylivieskan Salpa Oy:n kerrostalossa Toivontiellä 1975–1980. Alavesisäiliön valmistuttua alkuvuodesta 1980, aloitettiin toimistotilojen rakentaminen välittömästi. Rakennustyöt valmistuivat saman vuoden aikana, jolloin Vesiosuuskunnan toimisto pääsi vihdoin muuttamaan omiin tiloihin. Vesiosuuskunnan vuonna 1966 rakennetun varaston ja tontin käydessä ahtaaksi, hallitus katsasti useita eri tonttivaihtoehtoja uuden putkivaraston sijaintipaikaksi. Sopiva 1,5 hehtaarin kokoinen tontti löytyi Reino Haapakoskelta. Hänen kanssaan tehtiin vuonna 1991 sopimus tontin vuokraamisesta osuuskunnan putki- ja maa-ainevarastoalueeksi. Varastorakennuksen ahtauden vuoksi hallitus ryhtyi tutkailemaan uuden varastorakennuksen hankkimista osuuskunnan käyttöön. Tarjolle tuli konkurssien kautta parikin mahdollisuutta edullisen hallin hankkimiseen. Vesiosuuskunta kiinnostui erityisesti Ylivieskan Rakennusmetalli ja Ilmastointi Ky:n konkurssipesän haltuun tulleesta sopivan kokoisesta hallista ja osallistui kiinteistön pakkohuutokauppaan. Kauppa tehtiin ja uuden varastotilat Korjaamontiellä kalustettiin ja otettiin käyttöön vuoden 1996 alusta. Vuonna 1996 alkoi Johtotien toimisto- ja valvomorakennuksen peruskorjaus, jonka ajaksi toimisto siirtyi väliaikaisesti Korjaamontien tiloihin. Johtotiellä ilmenneen kosteusvaurion vuoksi, osuuskunnan toimisto joutui muuttamaan toukokuussa 2009 Korjaamontielle varaston tontille väliaikaisiin parakkitiloihin. Toimitilakysymys työllisti osuuskunnan hallitusta läpi vuoden 2010. Pitkällisen perehtymisen jälkeen perustettiin Kiinteistö Oy Ylivieskan Vesitalo, jonka osakkaina olivat Ylivieskan Vesiosuuskunta ja Ylivieskan Teollisuuskiinteistöt Oy. Yhtiön tehtävänä oli rakennuttaa ensimmäisessä vaiheessa toimistotalo osuuskunnan ja kaupungin tarpeisiin. Toimistorakennus valmistui elokuussa 2011, jolloin toimisto pääsi muuttamaan asianmukaisiin tiloihin. Lehtijuttu Johtotien toimitilojen valmistumisesta: