YVO 70v: Lisätehoa vedenpuhdistamoon

Vuonna 1963 aloitettiin Ylivieskassa kirkonkylän rakennuskaavan laajennus. Siihen liittyen Vesiosuuskunta tilasi Maa- ja Vesi Oy:ltä vesijohto- ja viemärisuunnitelman. Työhön kuului myös paikan etsiminen kunnan jätevedenpuhdistamolle. Kunnan uusi rakennuskaava ulottui Kaisaniemeen, jonka suuntaan kunnan keskustaajaman asutus oli vähitellen laajentunut ilman kaavaakin. Kaisaniemen lisäksi vesijohtoa olivat vailla keskustan liepeiltä Katajaperän, Ojamattilan, Salmiperän ja Soukan asukkaat. Myös Olmalan, Savelan ja Ojakylän asukkaat pitivät kokouksen omaa vesijohtohanketta vauhdittaakseen. Paineita toiminnan tehostamiseen antoi myös Pohjolan Maidon uuden kuivamaitotehtaan sijoituspaikan selvittelykysymykset. Ylivieskaan tehdas ei kuitenkaan sijoittunut, vaan kilpailun voitti Haapavesi.     Vedenkulutuksen kasvaessa vedenpuhdistuslaitoksen laajentaminen kävi välttämättömäksi. Laajennus päätettiin toteuttaa pulsaattorilaitoksella ilman omaa pohjasäiliötä, jolloin entinen laitos jäi vielä toimintakykyiseksi. Laajennus nosti puhdistuskapasiteetin 36 kuutiosta 156 kuutioon tunnissa. Vedenpuhdistamon laajennus valmistui parahiksi vastaamaan kasvaneeseen veden kysyntään, kun esimerkiksi OTK:n teurastamo aloitti toimintansa Alpuminkankaalla.     Vuoden 1965 alusta Ylivieskasta tuli kauppala, kun valtioneuvosto katsoi Ylivieskan jo kehittyneen Oulun läänin eteläosan keskuksena niin, että tämä tunnustus voitiin sille myöntää. Kuntamuodon muutoksen myötä vesi- ja viemärijohtojen suunnittelu ja mittaustyöt siirtyivät Vesiosuuskunnalta kauppalan rakennustoimistolle. Muuten rakennustyöt sujuivat entiseen malliin yhteistyössä. Vuoden 1965 loppuun mennessä Ylivieskaan oli rakennettu 25 300 m vesijohtoa ja viemäriä 12 243m. Paloposteja oli 61 kpl. Vesijohtoon oli liittynyt 428 kiinteistöä.

YVO 70v: Ylivieskan vesijohtoverkko laajenee

Ylivieskan ydinkeskustan alueen vesijohtotöiden päästyä hyvään vauhtiin, heräsi kiinnostus vesijohtovettä kohtaan myös muualla.     Koskipuhdon asukkaat yhdessä Yleisradion kanssa esittivät vesijohdon rakentamista radioasemalle saakka. Rakennushanke aloitettiin syksyllä 1954, kun Yleisradio oli valmis huolehtimaan 3 miljoonan markan rahoituksesta, kunnes maataloushallitukselta saatiin lopullinen rahoitus. Hakalahden alueen rakennustöiden suunnittelu aloitettiin 1955, mutta työt päästiin aloittamaan vasta 1956, kun rahoitusongelmat työllisyyslainan myötä saatiin ratkaistua. Samaan aikaan kunnan omana työllisyystyönä rakennettiin vesijohto ja viemäri sairaalan luota Kirkonkylän uuden kansakoulun tontille. Samana vuonna aloitettiin myös Rantatien vesijohto- ja viemärityöt, josta oli tarkoituksena jatkaa vesijohdon osalta myöhemmin myös Niemelänkylälle. Vuoden 1956 iso saavutus oli myös se, että VR suurena vedenkäyttäjänä saatiin liittymään mukaan Vesiosuuskuntaan. Tämä mahdollisti aseman seudun vesitornin ja vesisäiliön yhteiskäytön ennen kuin osuuskunta sai rakennuttua oman vesitornin.     Tornin rakentaminen sisältyi vuosien 1958-1962 rakennussuunnitelmaan yhdessä jätevedenpuhdistamon ensimmäisen rakennusvaiheen, Niemelänkylän vesijohdon rakentamisen ja Kirkonkylän vesijohto- ja viemäriverkon laajentamisen kanssa. Rahoituksen saaminen tähän 51 miljoonan markan suunnitelmaan vaati useamman vierailun Helsinkiin maataloushallitukseen hallituksen puheenjohtaja Emil Märselliltä. Lisäksi kunnan mukaan saaminen vaati sen, että paloasema ja palopäällikön asunto oli rakennettava vesitornin yhteyteen.     Vesitornihanke käynnistyi viimein 1959, kun Vesiosuuskunta osti tontin vesitornille ja paloasemalle Rahkolantien ja uuden Oulaisten tien väliseltä alueelta. Veston rakentama vesitorni tuli valmiiksi todelliseen tarpeeseen, sillä Karjapohjolan teurastamon valmistuttua kesällä 1962, Ylivieskan vedenkulutus kasvoi 30 prosentilla, eikä entisellä painesäiliöjärjestelmällä olisi voitu tarvetta tyydyttää. Uusi ja ajanmukainen vesitorni mahdollisti palvelujen jatkuvan kehittämisen ja vesijohtoverkon laajentamisen uusille alueille. Niemelänkylän vesijohtohankkeen uskottiin vauhdittuvan Visalan sairaalan rakentamisen myötä, mutta sekä kyläläiset että Vesiosuuskunta joutuivat pettymään, kun kuntainliitto päätyi vedenhankinnassa porakaivoon. Vasta 1961, kun Sipilän vanhainkoti haluttiin liittää vesijohtoverkkoon, asiaan palattiin uudemman kerran. Ja tuossa vaiheessa myös Visalan sairaala pyysi uutta hintatarjousta liittymisestä vesijohtoon. Kolmen kilometrin pituinen vesijohto välille Rahkola – Visalansairaala valmistui 1962 ja samalla rakennettiin kunnan työllisyystyönä liittymä Rannan koululle. Silti yhä suuri osa Niemelänkylää jäi ilman puhdasta vesijohtovettä.     Kirkonkylän alueella vesijohto laajeni sitä mukaan kuin sen rakentamiseen saatiin rahoitusta. Merkittävin työ oli joenalitus pumppuaseman ja Kiviojan koulun välillä, jonka jälkeen koulu ja koulun läheisyydessä olevat taloudet saatiin vesijohtoverkoston piiriin. Vesijohtoveden puhdistuksessa siirryttiin 1957 kaustiksoodan käytöstä kalkin käyttämiseen, koska kalkin ansiosta veden väri parani, veden laatu pysyi tasaisempana ja puhdistuskustannukset alenivat. Kalkin katsottiin myös lisäävän putkiston kestävyyttä. Huono puoli oli veden koveneminen, vaikka se olikin vielä laadultaan normaalia pehmeämpää. Vuoden 1962 loppuun mennessä Ylivieskaan oli rakennettu 15 620 metriä vesijohtoa ja 8 275 metriä viemäriä. Ja verkostoihin oli liitetty 249 kiinteistöä.

Ylivieskan Vesiosuuskunta 70 vuotta

Ylivieskan Vesiosuuskunta täyttää tänä vuonna 70 vuotta (1952-2022). Julkaisemme vuoden aikana juttuja Vesiosuuskunnan historiasta, siitä missä ollaan nyt ja mihin ollaan menossa. Jos jollain herää kiinnostus tutustua menneeseen aikaan tarkemmin, toimistoltamme löytyy 50-vuotis historiikki Jokivedestä Kiiskilän kirkkaaseen kirjoja, jonka voi saada omakseen. Tänä päivänä lähes kaikki taloudet Suomessa ovat järjestetyn vesihuollon piirissä. Nykyajan käyttäjille on normaalia, että vettä tulee hanasta sopivalla paineella ja sen voi sellaisenaan käyttää. Vasta jos vedenjakelu keskeytyy tai sen kanssa on laadullisia ongelmia huomaamme, kuinka tärkeässä osassa puhdas käyttövesi elämässämme on.     Ylivieskan Vesiosuuskunta perustettiin 15.7.1952 vastaamaan sodan jälkeisen vesihuollon järjestämisen tarpeeseen. Tätä ennen Ylivieskan vesihuolto perustui lähinnä omiin kaivoihin ja jokirannan vesiyhtymiin, jotka pumppasivat puuputkilla vetensä suoraan Kalajoesta. Näin hankittu vesi oli pääsääntöisesti huonolaatuista, jokivesi likaista ja kaivovesi ruosteista. Talviaikoina kaivot kuivuivat ja käyttövesi piti hakea Kalajoesta, jokeen virtaavista suurimmista ojista tai sulattaa lumesta. Lisäksi puhdistamattoman jokiveden käyttö aiheutti toistuvia lavantauti- ja pikkulavantautiesiintymiä, joiden seurauksena ihmisiä sairastui vakavasti ja kuoli. Oman vesijohtolaitoksen perustaminen vauhdittui, kun valtio pystyi maaseudun vesi- ja viemärilaitoksista vuonna 1951 annetun uuden asetuksen puitteissa antamaan lainaa ja avustusta jopa 75 prosenttia vesijohtolaitoksen perustamiskustannuksista. Ehtona oli, että laitos täyttää terveydellisesti ja teknisesti hyvän vesijohtolaitoksen vaatimukset.     Pienten vesiyhtymien muodostaminen ei tullut kyseeseen, koska Kalajoen veden laatu oli tutkimusten mukaan niin huonoa, että ilman kunnollista puhdistuslaitosta sitä ei voinut käyttää ruokavetenä. Myös muita veden lähteitä tutkittiin. Yhtenä vaihtoehtona oli johtaa vesi Kekajärvestä, koska se olisi kelvannut ilman kemiallista puhdistusta talousvedeksi, mutta vesi ei olisi riittänyt Ylivieskan vedenkulutukseen. Ylivieskan alueen pohjavesialueiden tutkimuksista kävi ilmi, että hyvä laatuisia lähdevesiä ei myöskään ollut riittävästi. Kiinnostus Vesiosuuskuntaa kohtaan ei aluksi ollut ennakoidun innostunutta. Olemassa olevien vesiyhtymien toiminnan lopettaminen ja jäsenten liittyminen uuteen osuuskuntaan vaati pitkällisiä neuvotteluja. Mutta ilman niitä ei 52 miljoonan markan vesijohtohankkeen ensimmäistä vaihetta, runkolinjojen ja vedenpuhdistamon rakentamista olisi pystytty toteuttamaan.     Vedenottamon ja puhdistusaseman paikaksi valikoitui Suvannon urheilualueen takana sijaitseva alue. Vesi- ja viemärijohdon rakennustyöt alkoivat maaliskuussa 1954. Pumppuasema ja vedenpuhdistuslaitos otettiin käyttöön 1955, jolloin myös taajama-alueen Rahkolanranta-osuusmeijeri ja sairaala-Pappilanranta runkolinjojen rakennustyöt saatiin valmiiksi. Ensimmäisen toimintavuoden aikana Vesiosuuskunta rakensi vesijohtoa 4,8 km ja viemärijohtoa 2,9 km. Paloposteja oli käytössä 14 kpl. Vesijohtoon liitettiin 49 kiinteistöä.   Näin Ylivieskan Vesiosuuskunta aloitti toimintansa ylivieskalaisten vedenjakelijana

Hinnan korotus 1.3.2022

Ylivieskan Vesiosuuskunnan hallitus päätti kokouksessaan 1.12.2021 korottaa veden  perusmaksua 10 % 1.3.2022 alkaen. Pienimmän, normaalisti omakotitaloissa käytettävän vesimittarin perusmaksua korotetaan 6,20 eurosta kuukaudessa 6,82 euroon kuukaudessa (sis. ALV 24 %) ja isompien, esim. rivi- ja kerrostaloissa sekä teollisuuskiinteistöissä käytettävien mittarien perusmaksua samoin 10 %. Perusteena korotuksille on veden hankintahinnan sekä yleisten kustannusten nousu. Edellisen kerran Ylivieskan Vesiosuuskunta on nostanut veden hintaa 1.1.2020 alkaen. Talousveden hinta on Ylivieskassa edelleen korotuksesta huolimatta reilusti alle valtakunnan keskitason.

SUOJAA VESIMITTARI JA PUTKET PAKKASELTA

Pakkasta tuli taas tällekin talvelle. Älä päästä vesimittaria ja putkia jäätymään, tarvit kuitenkin vettä. Huolehdi, että mittaritilassa on riittävästi lämmintä. Muista sulkea ovet ja ylimääräiset ilmanvaihtoräppänät. Jos mittari kuitenkin on jo rikki, sulje venttiilit molemmin puolin mittaria, jos mahdollista ja ota yhteys vesiosuuskuntaan.

Moccamaster -arvonta suoritettu

Vesimittarin luentapyyntö lähetetään kerran vuodessa asiakkaille, joiden kiinteistöissä on mekaaninen vesimittari. Perinteisesti Vesiosuuskunta on arponut määräpäivään lukeman ilmoittaneiden kesken Moccamaster kahvinkeittimen. Tällä kertaa onni suosi Aimo Hietalaa. Onnittelumme voittajalle!

Vesijohtojen saneeraus jatkuu Lehmustiellä

Jatkamme vesijohtojen saneeraustöitä Lehmustien suunnalla elokuun alkupuolelle saakka. Tämän vuoksi alueella on noin 1-2 tunnin pituisia vesikatkoja arkipäivisin. Pyydämme alueen asukkaita ottamaan tämän huomioon vedenkäytössä ja työmaa-alueen läheisyydessä liikkuessa. Toivomme kärsivällisyyttä. Tämän jälkeen alueen vedentoimitus on entistäkin varmempaa.

Osuuskuntakokous pidettiin 25.5.2021

Osuuskuntakokous pidettiin jäähallin kahviossa 25.5.2021. Paikalle oli kokoontunut 11 osuuskunnan jäsentä. Kokous käsitteli sääntömääräiset asiat vahvistaen mm. vuoden 2020 tilinpäätöksen, joka osoitti ylijäämää 73 604,36 €. Hallituksen kokoonpano pysyi ennallaan. Kokouksen jälkeen arvottiin kylpytynnyri jo perinteisesti edellisen vuoden aikana osuuskunnan jäseniksi liittyneiden kesken. Tällä kertaa voittajaksi arvottiin Arto Vähäkangas. Paljon onnea!

Etäluettavia mittareita vaihdetaan taas

Ylivieskan Vesiosuuskunta vaihtaa etäluettavia vesimittareita kiinteistöihin, joiden mittarin vaihto on ajankohtainen. Asentajamme jakavat ilmoituksia mittarinvaihdosta kiinteistöjen postilaatikkoon. Pyydämme olemaan yhteydessä suoraan asentajaamme vaihtoajan sopimiseksi. Vesimittari on vesilaitoksen omaisuutta, eikä sen vaihdosta koidu kuluja kiinteistön omistajalle. Kiinteistöt, joissa on etäluettava vesimittari, saavat jatkossa pelkästään mittarinlukemaan perustuvia laskuja kolmen kuukauden välein, ei enää arviolaskuja. Ylivieskan Vesiosuuskunta on Suomessa yksi edelläkävijöistä etäluettavien vesimittarien käytössä. Etäluettavia mittareita on asennettuna noin 2500 kpl, yli 50 % vesiosuuskunnan mittarikannasta. Kokemukset niistä ovat pelkästään myönteisiä niin asiakkailta, kuin vesilaitoksenkin kannalta. Oheisesta linkistä tarkempaa tietoa mittarista ja sen antamista hälytyksistä. Etäluettavan vesimittarin ohjeet

Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset

Ylivieskan Vesiosuuskunta teetti Taloustutkimus Oy:llä asiakastyytyväisyyskyselyn, joka toteutettiin puhelinhaastatteluna soittamalla 200 ylivieskalaiselle. Kysely tehtiin yhtä aikaa 17 suomalaiselle vesilaitokselle, joiden tuloksiin Ylivieskan Vesiosuuskuntaa tulosraportissa verrattiin. Kyselyn aihealueina oli veden laatu, veden jakelu, vesilaitoksen palvelu ja vesilaitoksen viestintä. Näistä saatujen indeksien mukaan laatu ja jakelu saivat Ylivieskassa erinomaisen arvosanan, palvelu ja viestintä koettiin hyväksi. Kaikista mittareista lasketussa keskiarvossa oltiin tutkittujen laitosten kärkeä. Ylivieskassa osataan antaa arvoa huippulaatuiselle pohjavedelle. Häiriötilanteiden nopeassa ja kattavassa tiedottamisessa on aina haasteensa, joten siinä mielessä ei ollut yllätys, että siinä koetaan olevan myös eniten parannettavaa. Tutkimuksessa verrattiin myös oman vesilaitoksen toimintaa joihinkin muihin toimijoihin (oma jäteyhtiö, oma pankki, oma energiayhtiö, oma vakuutusyhtiö ja oma matkapuhelinoperaattori). Vesiosuuskunnan toimintaa pidettiin selkeästi näitä kaikkia parempana. Bonuskysymyksenä kysyttiin, että kuka on mielestänne Vesiosuuskunnan omistaja. Joka viides ylivieskalainen tiesi vedenkäyttäjien omistavan vesiosuuskunnan. Neljännes pitää kaupunkia vesilaitoksen omistajana, ja noin puolet ei osannut vastata tai luuli, että omistaja on joku muu. Vastaus sinällään ei yllätä. Osuuskuntaa ei nykyään yritysmuotona yleisesti tunneta, eivätkä vedenkäyttäjät näin tiedä olevansa omistajia. Asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin nyt ensimmäisen kerran ja on tarkoitus jatkossa toistaa noin kolmen vuoden välein.